Aamulla pakkaisn sitten koirat autoon, olin varustautunu Heidiltä lainaamillani häkeillä, Öppe sai mennä takapenkille häkkiin ja Martta sitten istui etupenkillä. Ajattelin, että tuo häkki rauhoittaisi Öppeä, joka käyttäytyy autossa levottomasti. Katin kontit, koira ulisi ja haukkui KOKO matkan Seinäjoelle asti, autuasta matkaa. Martta oli kun herranterttu ja välillä katteli Öppee ihmetellen, tais nostattaa omia pisteitään :) Päästiin kuitenkin hengissä, mutta hermot riekaleina perille. Jätin koirat kylmästi autoon ja painuin ensin terkkarille, siitä sitten mainoskuvauksiin (oli joku koulumainos, johon itseni olin tukkinu) ja sitten ulkoiluttaan koiria Jennin ystävällisellä avustuksella. Sitten taas koirat autoon ja tunnille ja syömään. sen jälkeen käytiin taas Jennin kanssa ulkoiluttamassa koirat, voin kertoa, että korkokengät eivät ole ihan ykkösvalinta moiseen puuhaan. Ja sitten karmaisevan vaikea kliinisen fysiologian koe, johon kuitenkin sain jotain vastattua. Ehkä säälistä läpi :D Tämän jälkeen rupattelu puolituntinen ugandalaisten kanssa, jotka olivat koulullamme vierailemassa. Haaveena olisi siis vuoden päästä tähän aikaan olla Ugandassa kansainvälisessä vaihdossa. Siihen tarvii vaan himppa verran onnea ja tiätty rahaa. Meitä olisi viisi lähössä ja kaikki ei varmaan pääse... No jos ei Ugandassa niin ainakin jossain. Mutta kyllä tuo Uganda kuulosti melko vinkeältä paikalta, siellä on kaikki niin toisin kuin meillä Suomessa. Ja nämä tyypit joiden kanssa juttelimme vaikuttivat melko rennoilta tyypeiltä. No nyt lipes taas aihe...

Kaiken tämän jälkeen vasta saatiin nokka käännettyä kohti klinikkaa, josta tosin ei meidän koululle ole kuin kivenheitto matkaa. Otin Öpen ensin sisälle kun vaari oli vähän kylmissään vaatteista huolimatta (ensimmäistä kertaa mun tekemä tyylikäs liivi päällä :). Oon tähän saakka kaikille kehunu kuinka Öppe osaa käyttäytyä NIIN hienosti eläinlääkärissä, totta aina tähän saakka! Öppe päätti laittaa kaiken peliin rähisi oikein kunnolla mulle ja lääkärille. No sehän tiesi sitten rauhoittavaa, joka olis kyllä ollut tiedossa muutenkin kun kerran otettiin röntgen. Meinas pappa laittaa vastaanottohuoneen palasiksi kun laitettiin se sinne rauhottuun, raukka pelkäs uudessa paikassa yksin :( Mutta kyllä se siitä tokeni ja saatiin rauhassa tutkia korvat ja koivet ja vieläpä tyhjentää se kysta, joka siis edelleen vain nestekysta ja siitä ei pitäisi haittaa olla. Öpellä sitten todettiin nivelrikko molemmissa etujaloissa (kyynärnivelet), kuten vähän ennalta jo pelkäsinkin. Selkeästihän se näkyi kun eläinlääkäri näytti kohdat. Että ei ihme, jos on ollu kärttynen viime aikoina etenkin. Tokihan tuommonen on jo kipeä ja muutokset oli tosiaan aika selkeitä. No nyt on ainakin jotain aseita sitä vastaan, vaikka sitä ei voikaan parantaa. Tuolla se häkissä nyt vetää lonkkaa, taitaa mennä toipuessa koko ilta. On niin rauhallista poikaa nyt :)

Martta sai tosiaan tehosterokotuksen, nyt sitten voi huoletta menä kaksi vuotta eteenpäin niiden suhteen. Jos vanhempi painos meinas pistää paikkoja remonttiin niin Martta käyttäyty jälleen kerran tyynen asiallisesti. Tosin siellä oli niin ihania hajuja, että piti melkein ryömiä sitä lattiaa pitkin.

Reissu kevensi kukkaroa mukavasti, mutta on sitä parempi mielikin. Öpestäkin on vallankin lähiaikoina huomannu, että se ON kipee, onpahan nyt jotain kättä pidempään apuna. Ja kyllähän sen tietää, että ei se elukoiden pitäminen ilmasta ole :) Ja jos nyt saatais tässä kämpässä nuo kökkökorvatkin kuriin :)

Öppe muuten paino sellaset 9kg, aivan tarkkaa lukemaa ei saatu kun tuli just sisälle sellanen labbisuros ja Öppe pääsi taas ottamaan kierroksia ;) Marttaa en saanu punnittua kun oli niin miehitystä sen puntarin ympärillä siinä vaiheessa.

Paluumatkalla hikosin varmaan sata litraa kun lämmitys posotti täysillä, ettei Öppe vilustu. Mitäpä sitä ei koiriensa eteen tekisi!