Onpas taas ollut auvoisaa olla koiranomistaja. On kyllä elukat koetellu hermoja sitten oikein isommalla kädellä... Tokihan mä ymmärrän , että ne on hiukan turhautuneita just tällä hetkellä kun mamma liitää pitkin maita ja mantuja, eikä ennätä niiden kanssa olemaan tarpeeksi. Eilen oltiin jouluostoksilla, eli töistä suoraan kauppaan. Koirat, rakkaat oli pistäny sillä aikaa kämpää uuteen uskoon, lievimpänä seikkana voisin mainita sen, että roskis oli levitetty pitkin kämppää. Kyllä kävi taas mielessä, että miksipä näitä koiria onkaan ;) No, tuottaahan ne paljon iloa  kaikkien harmaiden hiusten vastapainoksi. Ja ei kai näistä nyt viitti kintaita kumminkaan tehä, vallankaan kun lauma kasvaa tammikuussa yhdellä blondilla!

Öpen nivelrikko on ilmeisesti aika rauhallisessa vaiheessa, ainakin siitä päätellen, että herra on päivänä ja useampana tyyrännyt itsensä työpöydälle. Meijän työpöytä kuitenkin on ihan hyvänläisen korkee, eikä siihen ole helppo hypätä. Koko tänä aikana kun se on meillä ollut, ei sen harrastuksiin ole aikaisemmin kuulunu moista. Onhan se kiva, että vanhakin koira oppii uusia asioita :)

Eilen pitkästä aikaa opeteltiin pienimuotoisesti temppuilua. Hyvin oli lapsilla asiat muistissa, niiltä osin kun ne yleensä on sinne painunu. Eli vaihtelevasti. No nyt taas mamma hyvästelee koirat viikonlopuksi...tämän viikonlopun jälkeen onkin pitkästi vapaata ja koirat ja mamma onnelllisia :D