Taas on yksi harjoittelu käynnissä ja kyllä taas niin armottomasti väsyttää. Viideltä ylös ja kuudelta liikkeelle. Koiratkin on aamusin niin hauskoja, ne tulee alas, käy pihalla, syö ja sitten ainakin Öppe painuu takas nukkuu. Marttakaan ei jaksa viiden aikaan suorittaa tavanomaista aamutervehdystä (= tulla poikittain makaa mahan päälle, tai sitten pitkittäin killittään suoraa silmiin). Laiskoja koiria.

Puhdistin tänään molempien korvat ja ne oli aivan puhtoset. Eli on lääkitys purrut, hyvä niin. Muuten on taas koiraparat jääny heitteille, ei oo mamma kerenny niitä viihdyttää eikä edes häiritä muka kouluttamisen merkeissä. Välillä olen niin ilkeä, että kiusaan enkä anna ruokaa ennen kun on temppuiltu. Pitäisi siis taas aktivoitua ja alata harrastaa. Martallekin pitäisi jälkiä tehdä kun on vielä hyvät mahdollisuudet.Tänään sentään harjasin Martan, jos perjantaina saisi pestyä. Jostain kumman syystä niitä korvatippoja on eksynyt myös turkkiin, mietin millä prosentilla ne menee perille kun laiton jälkeen täytyy ravistella ja hinkata niin maan perusteellisesti. Ken sitä tietää.